Mika Waltarin tuotanto

1920-luku

Jumalaa paossa: kertomus Jumalan johdatuksesta (Suomen merimieslähetysseura, 1925)
Kuolleen silmät: kertomuksia tuntemattoman ovilta (Nimellä Kristian Korppi). (HS, 1926)
Sinun ristisi juureen [uskonnollisia runoja] (WSOY, 1927)
Suuri illusioni [romaani] (WSOY, 1928)
Dshinnistanin prinssi [satuja] (WSOY, 1929)
Muukalaislegioona [runoja] (WSOY, 1929)
Yksinäisen miehen juna (WSOY, 1929)

1930-luku

Jättiläiset ovat kuolleet [novelleja ja näytelmä] (WSOY, 1930)
Appelsiininsiemen [romaani] (WSOY, 1931)
Siellä missä miehiä tehdään (WSOY, 1931)
Kiinalainen kissa ja muita satuja (WSOY, 1932)
Mies ja haave [romaani] (WSOY, 1933)
Sielu ja liekki [romaani] (WSOY, 1934)
Aiotko kirjailijaksi: tuttavallista keskustelua kaikesta siitä mitä nuoren kirjailijan tulee tietää (WSOY, 1935)
Palava nuoruus [romaani] (WSOY, 1935)
Kuriton sukupolvi [vakava komedia] (WSOY, 1937)
Surun ja ilon kaupunki [romaani] (WSOY, 1936)
Helsinki kautta vuosisatojen (Otava, 1937)
Vieras mies tuli taloon [romaani] (WSOY, 1937)
Ihmeellinen Joosef eli elämä on seikkailua [vakava ajanvieteromaani] (Nimellä M. Ritvala) (WSOY, 1938)
Jälkinäytös [romaani] (WSOY, 1938)
Hämeenlinnan kaunotar [3-näytöksinen komediahenkinen porvarisidylli 1780-luvun Hämeenlinnasta] (Karisto, 1939)
Kuka murhasi rouva Skrofin? [Komisario Palmu, salapoliisiromaani] (Otava, 1939)

1940-luku

Antero ei enää palaa [pienoisromaani] (WSOY, 1940)
Komisario Palmun erehdys [salapoliisiromaani] (WSOY, 1940)
Maa on ikuinen [yksinäytöksinen näytelmä] (WSOY, 1941)
Totuus Virosta, Latviasta ja Liettuasta (Nimellä Nauticus). (Förlaget Balticum, 1941)
Tulevaisuuden tiellä [prologi ja kolme näytöstä] (WSOY, 1941)
Ei koskaan huomispäivää! Kevät toisen maailmansodan varjossa. (Tekijä, 1942)
Fine van Brooklyn (WSOY, 1942)
Isästä poikaan [romaani kolmen sukupolven Helsingistä, tekijän lyhentämä uusintapainos Helsinki-trilogiasta: Mies ja haave – Sielu ja liekki – Palava nuoruus] (WSOY, 1942)
Kaarina Maununtytär [historiallinen romaani] (WSOY, 1942)
Neuvostovakoilun varjossa: Helsingin neuvostolähetystö kiihoitus- ja vakoilutoiminnan keskuksena (Otava, 1942)
Novelleja (WSOY, 1943)
Paracelsus Baselissa [5-näytöksinen historiallinen näytelmä] (WSOY, 1943)
Rakkaus vainoaikaan [romaani] (WSOY, 1943)
Jokin ihmisessä (Tekijä, 1944)
Tanssi yli hautojen [romaani Porvoon valtiopäivien ajalta] (WSOY, 1944)
Unohduksen pyörre [kertomus kadonneesta miehestä] (Nimellä Leo Arne). (Fennia, 1944)
Sinuhe Egyptiläinen I-II: viisitoista kirjaa lääkäri Sinuhen elämästä n. 1390-1335 eKr. (WSOY, 1945)
Noita palaa elämään [dramaattinen komedia] (WSOY, 1947)
Elämän rikkaus [3-näytöksinen näytelmä] (WSOY, 1947)
Portti pimeään [neljä näytöstä ja loppukuvaelma] (WSOY, 1947)
Kultakutri [pienoisromaani] (Tuli [Bibliofiilipainos], 1948)
Lähdin Istanbuliin: tarua ja totta Euroopasta 1947 [WSOY, 1948)
Mikael Karvajalka: Mikael Karvajalan nuoruus ja merkilliset seikkailut monessa maassa vuoteen 1527 kymmenenä kirjana hänen itsensä vilpittömästi kertomana (WSOY, 1948)
Mikael Hakim: kymmenen kirjaa Mika Carvajalin eli Mikael El-Hakimin elämästä vuosina 1527-38 hänen tunnustettuaan ainoan jumalan ja antauduttuaan Korkean Portin palvelukseen (WSOY, 1949)
Neljä päivänlaskua [romaani romaanista] (WSOY, 1949)

1950-luku

Johannes Angelos: hänen päiväkirjansa Konstantinopolin valloituksesta v. 1453 Kristuksen maailmanajan päättyessä (WSOY, 1952)
Kuun maisema (WSOY, 1953)
Turms Kuolematon: hänen mainen elämänsä noin 520-450 eKr. kymmenenä kirjana (WSOY, 1955)
Feliks onnellinen (WSOY, 1958)
Valtakunnan salaisuus: Markus Mezentius Manilianuksen yksitoista kirjettä keväästä 30 jKr (WSOY, 1959)

1960- ja 70-luvut

Koiranheisipuu ja neljä muuta pienoisromaania (WSOY, 1961)
Greetings from Finland. Gruss aus Finnland. Hälsning från Finland (WSOY, 1962)
Tähdet kertovat, komisario Palmu! [salapoliisiromaani] (WSOY, 1962)
Keisari ja senaattori (Karisto, 1963)
Ihmiskunnan viholliset, I-II: Rooman senaattori Minutus Lausus Manilianuksen muistelmat ajalta 46-79 jKr. (WSOY, 1964)
Pöytälaatikko: muistoja ja muistiinpanoja 1945-1967 (WSOY, 1967)
Ihmisen ääni: nöyryys – intohimo. Toim. Ritva Haavikko. (WSOY, 1978)